Historian havinaa
Seeterin tarina alkaa 1600-luvun lopulta, kun Johan Lindeström osti puolet Munckien suvun Hirsjärven säteri-ratsutilasta. Tila nimettiin silloin Söderkullaksi, joka on edelleen maarekisterinimenä. Myöhemmin tilan nimi muotoutui kansan suussa Seeteriksi.
Heidän jälkeläisensä Gabriel Lindeström, hänen poikansa ja myöhemmin Daniel Lindeströmin leski Juliaana Fleege, omistivat kartanon seuraavaksi.
Nykyisen omistajan Eerika Torkkomäen kaukainen sukulainen Erik Söderström osti tilan vuonna 1844 ja myöhemmin hänen poikansa, maisteri Knut Salomon Söderström. Hän luopui Seeteristä noin vuonna 1920. Söderströmit muuttivat Seeterin naapurissa olevaan Viikin huvilaan, joka vapautui sadan vuoden vuokrasopimuksesta Lindeströmien kanssa.
Minä olen kolmannen polven Seeterin isäntä ja mökkivuokrauksen lisäksi kasvinviljely ja metsätalous ovat osa tilan toimintaa. Kevätkylvöjen aikaan muokatun ja kylvetyn pellon tuoksu on sykähdyttävää. Osa asiakkaista mökkilomailee Seeterissä kolmannessa polvessa, jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan – ihanaa.
Torkkomäet tuli taloon
Söderströmien jälkeen Seeteri oli muutaman vuoden ”talotrokari” Johanssonin omistuksessa, kunnes Eerika Torkkomäen isoisä Aarne Torkkomäki osti tilan vuonna 1922. Aarne asui pihapiirin Pehtoorintalossa rakennuttaessaan tilan nykyistä päärakennusta, joka valmistui vuonna 1937 rakennusmestari Martti Anttilan piirustusten mukaan. Nykyään päärakennus on Eerikan perheen yksityiskotina.
Aarne Torkkomäen poika Juhani Torkkomäki ja hänen vaimonsa Riitta isännöivät Seeteriä vuosina 1962–2014. Tällöin tilalla viljeltiin muun muassa ruokaperunaa, vehnää, kauraa ja rypsiä. Lampaita oli satapäisiä katraita.
Vadelmapensaat valtaavat nopeasti alaa aina hakkuiden jälkeen, ennen uusien puuntaimien kasvua. Tilallamme on eri ikäistä ja eri kasvuvaiheessa olevia metsiä, mikä tekee maisemasta mielenkiintoisen ja vaihtelevan. Jyrkinharjulla on vanhaa metsää ja sen sammalikossa on todella mukava kuljeskella. Se on syksyllä takuuvarmaa suppilovahverometsää.
Vuonna 1972 Torkkomäen perheen omassa käytössä ollut rantasauna kunnostettiin vuokrausta varten. Asiakkaita vieraili odotuksia enemmän, joten vuokrattavia mökkejä rakennettiin lisää viisi ja pihapiirissä oleva Pehtoorintalo kunnostettiin vuokrattavaksi. Mökit kunnostettiin myöhemmin ympärivuoden asuttaviksi ja vuokrattavaksi.
Eerikan isännyyden aikana mökkivuokrauksesta on tullut yhä tärkeämpi osa tilan toimintaa kasvinviljelyn ja metsätalouden ohella. Nykyään Seeterin pelloilla tuotetaan vuorovuosina muun muassa kauraa, ohraa ja vehnää. Tänäkin päivänä on mahdollista seurata kartanon ympäristössä liikkuessa suomalaisen puhtaan ruoan tuotantoa.
Tilan metsissä, SeeteriSport-reitin varrella, kasvatetaan sahatukkeja, sellu- ja energiapuuta.